Job 41

1{40:20} Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? 2{40:21} Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? 3{40:22} Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi? 4{40:23} Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti? 5{40:24} Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä? 6{40:25} Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken? 7{40:26} Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia? 8{40:27} Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä! 9{40:28} Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan." 10{41:1} "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

11{41:2} Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. 12{41:3} En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. 13{41:4} Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? 14{41:5} Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. 15{41:6} Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. 16{41:7} Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. 17{41:8} Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. 18{41:9} Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. 19{41:10} Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. 20{41:11} Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. 21{41:12} Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. 22{41:13} Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. 23{41:14} Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. 24{41:15} Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. 25{41:16} Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. 26{41:17} Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. 27{41:18} Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. 28{41:19} Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. 29{41:20} Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. 30{41:21} Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. 31{41:22} Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. 32{41:23} Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. 33{41:24} Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. 34{41:25} Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."